keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Sairastupailua ja blogin nimen vaihto

Uskonko karmaan - ehkä, Karmaan uskon <3 nyt vain pikkuinen on ollut potilaana Ruotsista saamansa räkätaudin takia. Onneksi ei ole tarttunut muihin koiriin ja Karmakin selvisi itse räkätaudista 3 päivässä. 2 päivää oli tukossa ja 1 päivänä kaikki tuli ulos, hyvä niin.
Siitä palailimme pikkuhiljaa normaaliin elämään = lenkkeilyyn ja leikkimiseen, mutta emme sitten ehkä kuitenkaan tarpeeksi hitaasti....

Meidän "takametsä"
Tyytyväiset lenkkeilijät <3 <3
16.2. perjantaina Karma oli ekaa kertaa aamulenkillä mukana, siihen saakka oli saanut käydä vain pihapissoilla ja flexissa tiellä saakka. Omasta mielestään oli ollut jo ma 12.2. jälkeen terve kun nuha oli poissa, mutta pidin vielä varuiksi muutamia päiviä Karmaa levossa.
Perjantaina illasta minusta sen kävely etujaloilla oli jotenkin hassun näköistä, ei ontunut mutta jotain kummaa siinä oli. Pari kaveria oli kylässä ja heillekin sanoin siitä ja olivat samaa mieltä että jotain omituista. Jälkikäteen hyvä viisastella, mutta se omituisuus oli että Karma käänsi etutassujaan sisäänpäin vaikka sillä luontaisesti tassut hieman kääntyvät ulos.
Lauantaina aamusta ei mitään kummaa ollut näkösällä ja otin Karman meidän kanssa aamulenkille metsään mukaan. Meillä on ihanasti kylän miehet (Matti) tehnyt kelkalla meille koiranulkoiluttajille omat lenkkipolut kun hiihtäjät ovat vallanneet meidän normaalit reitit Sipoonkorvessa. Ja Karma siis oli mukana ja juoksi ja juoksi ja juoksi, eihän se reiluun viikkoon ollut saanut mennä kovaa muuta kuin sisällä ja pihalla.
Lenkki sujui hyvin ja pentu väsähti ja meni tyytyväisenä nukkumaan, kuten muutkin koirat. Kun siitä n. 1,5h päästä heräili alkoi "itkeä" eikä päässyt oikein sohvalta liikkeelle. Koitti nousta mutta ei vaan pystynyt :( Hyppäsi alas sohvalta ja molemmat etujalat pettivät alta!!! Ne ei siis kannattanut ollenkaan, koitti vielä muutamaan kertaan nousta mutta kokeilut jäi parin askeleen mittaisiksi. Sen jälkeen lähinnä ryömi/hilasi itseään mattoa pitkin. Koitti kyllä riehua ja pärrätä, mutta selällään ei jaloillaan. Lähempi tutkiminen osoitti että molemmat etujalat olivat punaiset, kuumat ja turvonneet sisäpuolelta ranteen alapuolelta varpaan ylimmän nivelen kohdalta. Ne olivat myös todella kosketusarat. Koitin itse niitä ensin kylmätä mutta pienen paniikin saattelemana päädyin soittamaan Mevettiin. Puhelimessa kertoman perusteella epäiltiin niveltulehdukseksi ja pyydettiin tulemaan heti päivystykseen.
Mevetin päivystyksessä odottamassa
Kun vihdoinkin pääsimme lääkärin silmien alle hän totesi että ei koskaan ole törmännyt vastaavaan että molemmin puolin identtisissä nivelissä on tulehduksen näköistä turvotusta ja punoitusta. Tässä vaiheessa Karma jo käveli ok eikä ontunut tms. Niveltulehdus (massiivinen) jätettiin laskuista pois koska se alkaa yleensä isoista nivelistä ja mistään muusta nivelestä ell ei saanut vastetta. Epäili sitten rasitusvammaa - miten voi 6kk pennulla jonka kanssa ei tehdä mitään olla rasitusvamma??? Mä en ymmärrä...ok, onhan tuo hivenen hullu mutta silti :(
Tässä näkyy tuo nivel mikä on kyseessä :(
Saimme 2pvän täyslevon ja 5vrk Rimadyn kuurin, ohjeena jos ei maanantaihin mennessä ole aristus/reagointi, punoitus ja turvotus hävinnyt niin nopeasti ortopedille. Ja jos tämä uusiutuu niin ortopedille. Varasimme jo varuiksi ajan ortopedille torstaiksi ja samalla ajan Anulle (SB) välikuvia ajatellen.
Karma oli la-ma hihnalenkillä pihassa ja omassa aitauksessaan, ei muualla. Oikean jalan turvotus ja punoitus olivat jo su poissa mutta vielä maanantainakin vasenjalka ehkä hivenen punoitti. Mitään aristusta ei ollut ja Karma käytti jalkojaan normaalisti -> peruutimme akuuttiajan ortopedille. Loppuviikosta molemmat jalat olivat ok ja uskalsin pikkuhiljaa antaa Karman olla hetkiä vapaana kotona. Viikonloppuna lenkkeiltiin taas Karma mukana (flexissä) ja sisällä sai olla normaalisti (mikä Karman tapauksessa on täysiä...yhtään kävelyaskelta ei sisällä taidettu ottaa). La illasta huomasin että vasen etujalka oli hieman turvonnut saman nivelen kohdalta kuin aikaisemmin ja päätin lopettaa sisärallattelut.
Rauhallisesti sisällä - please!!! Kaiken näköistä rauhallista aktivointia kokeiltu, tuhoaminen lienee parasta...
Nyt alkuviikosta tilanne on se että Karma on hihnalenkeillä mukana ja saanut olla metsässä vapaanakin vaikka meno onkin siellä ihan päätöntä. Sisällä meillä on natsimeininki ja mitään riekkumisia ei sallita. Jalka on ollut kohtalainen, ei edelleenkään arista sitä tai onnu mutta aavistuksen punoittaa. Jalka siis kestää jopa metsässä juoksemisen mutta ei kotona riekkumista...ei kiva. Reilun viikon päästä meillä on Anun kanssa tapaaminen ja siihen asti nyt elellään näin, aika haastavaa tosin superaktiivisen puolivuotiaan pennun kanssa...
Vihdoinkin koko porukka lenkillä mukana <3
Jottei sairastupailut jäisi tähän niin Örkillä oli hammaslääkärin kanssa tapaaminen...löysin siltä pari vkoa sitten poskihampaan joka oli irti!!! Ja tämä löydös vaan sen takia että Örkki kieltäytyi syömästä luuta, silloin tiedän että Pörde ei ole kunnossa.
Örkki kävi siis Peninkulmassa tapaamassa eläinlääkäriä, lopputulemana yli 700€:n lasku ja 3 poistettua hammasta. 1 toinenkin poskihammas oli kokonaan lohjennut, samoin 1 etuhammas. Örkiltä otettiin myös röntgen koska epäilin ikenien vetäytymistä. Edelliseen röntgeniin verrattuna ne hampaat joissa oli vetäytymää ei ollut nyt tullut muutosta.
Örkki on aina ollut huono heräämään nukutuksesta mutta tämä kerta oli katastrofaalinen minun näkökulmasta. Operaatio oli klo 14.30-16 ja pääsin hakemaan Örkkiä klo 18. Eli herääminen olisi pitänyt tapahtua jo tuohon mennessä. Menin eläinlääkärille ja hoitaja hieman jännittyneenä sanoi että Örkki ei ole herännyt toivotulla tavalla ja voisin tulla puolen tunnin päästä uudestaan. Klo 18.40 sain niin tokkuraisen koiran mukaani että hui! Olin ajomatkalla jo varma että kuolee ja piti tarkistaa hengittääkö. Kotona herääminen ei vaikuttanut alkavan juuri ollenkaan ja vielä seuraavana aamuna Örkki hoiperteli ja oli todella poissaoleva. Onneksi vanhempani riensivät apuun ja kävivät päivällä katsomassa mikä tilanne, silloinkin Örkki oli ollut vielä vaisu mutta kun minä tulin töistä kotia klo 18 jälkeen odotti minua jo häntää heiluttava Örkki kotona. Mutta täytyy sanoa että olipahan kokemus ja pistää kyllä miettimään uskaltaako tuota koiraa enää koskaan narkoosiin laittaa...

Heräämisen valvojat
Rinkeli on ollut loistava sairaanhoitaja <3
Että näin meillä, päivä kerrallaan ja juuri nyt rupesi tuntumaan blogin otsikko "sattuu ja tapahtuu" liian konkreettiselta joten se meni vaihtoon - ihan vaan taikauskon vuoksi ;)
Jospa uusi otsikko olisi vähemmän ennustava...aika näyttää :)

Ja ihanaa, tänään vihdoin karenssi ohi ja päästään treenaamaan!!!



torstai 8. helmikuuta 2018

Vuoden 2017 TOKO-staffi ja Ruotsin reissu

Mun pieni Rinkeli on vuoden 2017 TOKO-staffi!!! Ihan mielettömän hienoa <3 Hurjasti on tehty töitä tokon eteen ja senpä takia tunnustus tuntuukin hienolta :) Ok, osallistujamäärä ei ollut suuri jos lainkaan ;) mutta täytyy sanoa että en minäkään olisi osallistunut jos en Koiranetin tietojen mukaan olisi tiennyt voittavani :) :) :) Että sellainen kilpailuhenki meidän perheessä ;)

Kokeita tuli viime vuonna käytyä runsaasti ja 4 niistä saimme 1 tuloksen (1 on epävirallinen kun oli Ruotsista). Saimme toki kaikkia muitakin tuloksia eli alkuvuoden skaala 3 - 2 tulos eli onneksi mun pään kannalta työ lopulta tuotti tulosta ja saimme loppuvuoden kisoista 3 1-tulosta pisteillä 301, 274,5 ja 278. Erityisesti tuo viimeinen koe lämmitti mieltä ja pisteet tiukalta tuomarilta tuntuivat hyvältä - ehkä me oikeasti sitten osataan jotain <3

Mutta saanko esitellä, vuoden 2017 TOKO-staffi: TK1 TK3 Kronsäter´s Jungle Jewel aka Rinkeli



Me - yhdessä <3

Ruutuun...ennen meidän inhokkiliike joka nykyään on parasta :)

Tunnarilla tarkkaa työtä
Ruudussa naama iloisena
Odottelua ennen kehää
Hymy herkässä palkintojen jaossa

Sitten me käytiin Karman kanssa Ruotsissa katsomassa Karman kasvattajaa/omistajaa Rosemarya ja samalla osallistuttiin Vinter Specialen -näyttelyyn jossa oli staffien lisäksi amstaffeja ja bulleja.

Karma on voinut pahoin autossa yksin ollessaan ja siksipä mukaan pakattiinkin hurja määrä filttejä ja pyyhkeitä mutta ilokseni mitään näistä ei tarvinnut käyttää - matka sujui todella hyvin ja Karma pääosin nukkui kaikki ajot (ei yksin takaluukussa vaan kartturin jalkatilassa omalla pedillä:) ).

Hienosti matkustettiin
Pentuja oli ilmoitettu kehään yhteensä 39kpl ja näistä 12kpl kilpaili Karman kanssa samassa luokassa (pennut 4-6kk). Pari kertaa harjoiteltiin ennen näyttelyn alkua ja hmmmm...meno oli aika katastrofaalista. Meidän ryhmän piti olla pennuista viimeisenä joten järkytys olikin suuri kun puolessa välissä kehää ruvettiin kyselemään pennun nro 18 perään (Karma) eli aikatauluun oli tehty muutos siitä ilmoittamatta...murrr. Alku oli siis karmea, koira suoraan häkistä kehään ilman mitään valmisteluja ja paremmat namitkin siinä tohinassa jäi. Ei kiva fiilis mutta siitä koitettiin nousta.

No ei siitä oikein mitään tullut, eikä varmaan olisi tullut vaikka olisin kerennyt hieman paremmin valmistelemaankin ;) Menimme kirjaimellisesti eri suuntiin kehässä (ei suostunut kulkemaan mun rinnalla vaan tuli perässä...) ja seisottaessa Karmaa se olisi halunnut kääntää vaan takapuolen tuomarille ;) "Tyhmähän" se olikin kun ei meitä jatkoon päästänyt ;) eli ei oltu 4 parhaan joukossa.

Tässä vielä arvostelu ja ihan oikein kritisoi Karman etutassuja, en minäkään niistä pidä ;)

Arvostelu, tuomari Frank Gough
Ollaan me todistettavasti kerran oltu samaan suuntaan :) Kuva Nicklas Nuland
Ei me tuomarista niin välitetä mutta Karman kanssa treenaillessa 1 pikkupoika (erään toisen kennelin omistajan lapsi ;) ) tuli kertomaan minulle hyvin asiantuntevasti kuinka hän on nyt koiria tämän päivän katsonut ja oli ehdottomasti sitä mieltä että minun pentuni olisi pitänyt voittaa ihan kaikki :) Oli kuulemma kaikista hänen näkemistään pennuista kaunein ja viisaskin vielä ;)
Treenailtiin sitten kaikkea muuta esim pakittamista
Sain myös jälleen nähdä syyn siihen miksi minulla on Karma, maailman paras Norrman <3 Tässä koirassa on vaan sitä jotakin ja erityisesti luonteessa! Olen onnellinen että Karma näyttää perineen isänsä luonteen, mihin sen kanssa vielä päästäänkään <3


Karma ja iskä Norrman <3 <3
 Karma näki myös veljiään Zackiä ja Athlasta, Karmalla ja Athlaksella vaan synkkasi heti ja kovaa <3 <3 Molemmilla oli kehäkäyttäytymisessä sanottavaa (tai siis omistajien pitäisi vähän treenata) ja molemmat oli samalla tavalla hulivilejä. Veli Zack oli taas hillitympi ja hanskassa oleva hyvätapainen nuori poika.

Karma ja Athlas

Kuvat kertokoot enemmän, eli vasemmalta oikealle Zack, Athlas ja Karma <3 <3 <3
Toiset on paremmin pönötyskoulutuksen saaneet kuin toiset...


 



Karman iskän Norrmannin jälkeläisryhmä oli hienosti koko näyttelyn BIS1! Voikun mekin joskus oltaisiin noin kauniita kuin sisarpuolet.


Laivamatka sujui rattoisasti ja voi että tuo on helppo matkustuskaveri <3 mä tykkään! Parasta oli eräältä pieneltä tytöltä saatu possulelu, tämä tyttö ihastui Karmaan täysin - tunne taisi olla molemmin puoleinen <3

Kotona ensimmäinen päivä sujui nukkuessa mutta seuraavana päivänä meno oli taas entisenlaista...

 



perjantai 26. tammikuuta 2018

We are back :) :) :)

Pikkaisen on ollut pitkä päivitysväli, kiitos patistuksesta Janina - taas :) Mutta niiiin hirveästi on tapahtunut loppuvuodesta että huh huh. Pikkuhiljaa on totuttu asumaan omakotitalossa jossa on iso piha ja siis todella paljon pihatöitä ;) Mutta on se niin ihanaa <3 oma piha jossa koirat saa mennä vapaasti ja voi että ne nauttii! Pientä harmitusta on aiheuttanut ainoastaan pihallamme asuva myyrä (murrrr) jonka kuoppiin Örkki on nyt 3 kertaa satuttanut jalkansa :( Mutta muuten elämä täällä metsän keskellä on ollut aivan huippua, Sipoonkorven kansallispuistoon on 150m matka kotiportilta ja töihinkin ajan vain 20min.

No mitä muuta meidän elämään, karma is a bitch jossain lauletaan mutta ei meidän Karma :) Eli perheemme sai kauan odotetun nelijalkaisen vahvistuksen Ruotsista, Kronsäter´s Monark aka Karma tai Kartsa vaan kavereiden kesken :) Hän on juuri sitä mitä tilasin eli luonteensa ja toimintansa puolesta näyttää tulleensa isäänsä Norrmaniin (Celunas Heartbreaker to Kronsäter). Syttyy 0 -> 100 todella nopeasti mutta osaa myös heti (tai ainakin melkein ;) ) rauhoittua. Emänä Karmalla on Lycka (Kronsäter´s Lilla Lycka, Örkin siskontyttö) joka on myös ollut luonteeltaan ja toiminnaltaan aika ihanteellinen ajatellen harrastuksia. Karma on pieni ja itsevarma rämäpää, joka kuitenkin halutessaan pystyy keskittymään minun kanssa tekemiseen todella hyvin. Äärimmäisen nopea oppimaan ja tämä onkin jo tuottanut tuskaa minulle näin alkumetreilläkin...olen onnistunut opettamaan tuolla vaikka mitä ääntelyitä ja toimintoja kun tarjoamisen kautta ollaan lähdetty liikkeelle. Välillä se klikkerikäsi vaan on liian hidas...

Kronsäter´s Monark aka Karma
https://photos.app.goo.gl/GsXwHb8nDuqkssmi2
Karma ja siskonsa ja veljensä kanssa kun olimme hakureissulla


Ihana kummityttöni Sanna oli kanssani hakemassa Karmaa kotia, tässä ensimmäinen automatka ja eka selfie ;)
Karma <3 voi luoja se on söpö
Pienet pennun käyttämättömät tassut vaan on aika vastustamattomia
Nuttusovitusta
Karma ja JumppaPomppa
 
                                https://photos.app.goo.gl/S23wnMdDrBICYuhG2
                                       https://photos.app.goo.gl/OlNFNF0mvrEC4let1

Tuijotusta

Suuri ja hurja <3 kuva Sanna Malkamäki
Painintynkää kuva Sanna Malkamäki
Karma ja ystävänsä Tauno <3 kuva Sanna Malkamäki
Ystävän sylissä on hyvä olla turvassa <3 kuva Sanna Malkamäki
Pientä puuhastelua...tämän lisäksi on myös syöty seinää....
Mun pieni metsänkeijukainen
Örkin vieressä kaikki on paremmin :)
Osataan myös ottaa rennosti
Sanoin kasvattajalle että mulla on mäyräkoira...mutta kyllä se taitaa tässä ainakin ihan staffilta näyttää ;)
JumppaPomppa mallina
Vielä vähän posea

Karma the tuleva tokoilija <3 ikää taitaa olla 2,5kk
Ja tässä jo 4,5kk vanhana

                                          https://photos.app.goo.gl/RF933Xj3bRWfRTmL2

Uinnin jälkeen oltiin ihan tööt - kaikki :)
Uiminen on rankkaa...

Örkin kuulumiset taitaa lähinnä olla painia, painia ja painia sekä rajojen opettamista uudelle tulokkaalle :) Örkki on myös saanut uuden tarkoituksen - istuinalusta...
Örkin silmä sai tälliä ikävän tapahtuman myötä ja sitä on hoidettu nyt loppuvuodesta muutama kk. Silmään tuli halkaisijaltaa 3mm*2,2mm reikä (ei onneksi syvä) mikä ei millään meinannut lähteä parantumaan. Parin lääkekokeilun ja kaavinnan myötä silmä onneksi saatiin kuntoon! Kiitos ihana luottoeläinlääkärimme Sanna <3

Pakollinen lauantain naminodotus

Lelut täytetty nameilla, odotus vielä tuskaisempaa - ainakin Örkille :)
                                          https://photos.app.goo.gl/VkUvaZTEryX9Bspl1

Ja jouluna meillä oli 1 joka vahti kuusen alla olevia lahjoja koko ajan - Örkki <3
Örkki on joutunut myös uuteen rooliinsa istuinalustana
Hitsi kun olikin hyvää
Kaveri kainalossa ei koskaan ole yksinäistä <3
Ja vihdoinkin on päästy myös rallytokoilemaan!!

Rinkeli on joutunut (tai päässyt) tokoilemaan loppuvuodesta oikein urakalla ja voi että on tuntunut kivalta kun palaset on ruvenneet loksahtamaan paikoilleen <3 Meillä on ollut kivaa kisoissa ja ollaan pääosin tehty hommia yhdessä, se fiilis on jotenkin ihan sanoinkuvaamaton <3
Ja ei ne tuloksetkaan sitten pöllömpiä ole olleet ;)
VOI Janakkala 14.10.2017 301pistettä + KP sij. 1/4 tuomari Ilkka Sten
VOI Loviisa 11.11.2017 274,5pistettä sij. 1/5 tuomari Susanna Berghäll
VOI Vantaa 25.11.2017 278 pistettä + KP sij. 1/3 tuomari Pirkko Bellaoui -> TK3

Paljon on töitä tehty ja hienoa kun ne näkyy tuloksissakin! Uskalsin tämän myötä ilmoittaa Rinkelin vuoden toko-staffikisaankin, jännä nähdä miten käy :)

Rinkeli lähtövalmiina kehään
Kehän jälkeen voi jo hengittää
Kehään meno ja asenne aivan eri kuin esim vuosi sitten!!!
Ruutuun lähetys, meille aikaisemmin niiiiin vaikea liike josta nyt tullut yksi parhaista!
Palkintojen jaossa on helppo hymyillä (ja hyppiä) uusi TK3 <3
Lisää hymyä, tosin Rinkeli on aika totinen....
Rinksa palkintojensa kanssa

 Joulukuussa vihdoin koitti tuo kauan odotettu reissu, Hong Kong <3 edelleen mun unelmien kaupunki! Reissuseura oli mitä parhainta, kiitos Minna!
                                          https://photos.app.goo.gl/x6EvvbDzukKDwfrT2

Minna ja minä sekä "vähän" sushia :)

Ihana muistaminen vanhoilta ystäviltä <3

Mong Kok lauantain aamupäivällä
En tykkää oluesta yleensä mutta tämä on hyvää!
Dim sum - nam!
Possukääröjä
Superhyviä kevätrullia
 Minna oli järjestänyt minulle myös synttäriyllärin, menimme illalliselle fine dining ravintolaan nimeltä Finds joka on suomalaisen huippukokin omistama paikka.

Chilled seared scallop
Salmon in six ways
Cold smoked reindeer rump
Parsnip & caramelized onion soup
Slow-roasted venison tenderloin
Arctic cloudberry & chocolate 65%
Ruoka oli aivan törkeän hyvää ja tuo esilleasettelu upeeta - söisin toistekin! Lisäksi sain vielä The Lux Manor hotellin erikoissynttäritervehdyksen keittiöltä :) olimme hotellin kabinetissa koska varauksemme oli bookattu yli ravintolan puolelta jonkin isomman seurueen takia.


Hotellin synttäritervehdys :)
Ja tämä kabinetti Eden nimeltään oli hmmmm mielenkiintoinen ;) ihan kuin olsimme olleet jossain hääsviitissä tms. :) :) :) Kyllä sille onkin naurettu!

Synttärisankari puhaltaa kynttilää, tarjoilija ehdottomasti halusi ottaa kuvan ;)
Eden kabinetti oli hmmmm kukikas ;)

Yhtenä päivänä visiitti Macaolle joka on saari Hong Kongin lähellä.

Rauniot Macaolla tai se mitä niistä on jäljellä

Osassa taloissa näkyy selkeästi vielä se että Macao on ollut Portugalin vallan alla
Ja nam mitä kinkkiruokaa ;) oluella höytettynä tietty!
Hong Kongin kahdet kasvot, pilvenpiirtäjiä ja palmuja
Heritage liikkeen vaatimaton edusta ;) ja raha haisee....
Pientä shoppailua ja sen jälkeen näköalaa juoman kera :)
Hong Kongin saaren valot illalla <3
 

Koko vuosi ollut yhtä juhlaa tai ainakin sinnepäin :) Ja syynä siis synttärini jolloin täytin vko ennen joulua pyöreitä. Vanhukseksi en suostu vielä rupeamaan vaikka tuo luku näyttääkin jo aika karmaisevalta... Mun lahjani itselleni on ollut uusi koti, Karma ja Hong Kong sekä pari pulloa kuplivaa ;) eiköhän näillä pärjäillä jonkin aikaa!
 

No mitä uusi vuosi on tuonut tullessaan! Töitä, töitä ja töitä, vähemmän on toistaiseksi kerennyt koirien kanssa harrastamaan. Örkin piti olla nollakoirana nyt 20.1. rallytokon MES-luokan kilpailuissa niin eilen kun tulin kotia odotti minua ontuva koira :( Toivottavasti ei mitään pahempaa, huoli on kova!
Karman kanssa on ensimmäinen reissu tulossa ja suuntaamme Ruotsiin 2.2. katsomaan Karman kasvattajaa/omistajaa. Jännä nähdä mitä tykkää tuosta pienestä rämäpäästä :)
Rinkeli on päässyt isojen tyttöjen tokokurssille (EVL) ja tavoitteena siis startata kisoissa Grännassa heinäkuussa. Saa nähdä miten käy, saadaanko liikkeet sinne mennessä kasaan vai ei...