keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Agilitya a´la Olga

Piiiitkästä aikaa oltiin Olgan kanssa oikein kisaamassa, tosin tuloksissa ei mitään suurta juhlan aihetta ollut mutta ei haittaa! ...en olisi kyllä uskonut sanovani näin :)

Ensimmäisen kerran pitkään aikaan lähdin radalla jännittämättä, kyllä minä en jännittänyt! Tällaista ei ole Olgan kanssa varmaan tapahtunutkaan kuin joskus vahingossa. Tai sitten jännitin aivan eri asioita kuin aikaisemmin.
En jännittänyt pysyykö rimat, enkä jännittänyt kuinka käy kontaktien, en myöskään jännittänyt hyppäämistä ihan vaan siksi että rimat olivat varmaan ensimmäistä kertaa minun kisaamisen aikana medi kolmosissa 40cm korkuisia. Tästä suuri kiitos ja kumarrus tuomarille Henri Luomalalle, KIITOS!
Mitä sitten jännitin...no kestääkö ne jalat vai ei ja jos kestää yhden niin kestääkö toista starttia. Ja en tiedä johtuiko tuosta, mutta yritin keskittyä jokaiseen käännökseen huolella (ok, ei ne kaikki mennyt niin kuin suunniteltiin...) ja muutenkin olla ennaltaluettavissa oleva ohjaaja, tosin aina siinä onnistumatta. Mutta nyt 3pvää kisojen jälkeen voin ilokseni todeta että kesti :) olen ihan superiloinen, mun Olga <3

Ensimmäisenä oli agilityrata ja alku onminulle haasteellinen kuvio, kun tullaan kovaa - vedetään liinat kiinni - käännytään 90 astetta niin ei varmaan ole kertaakaan jäänyt rima paikalleen..kitos mun käden ja rymityksen. Keinulta kaarrosta oli liikaa mutta sitten puomia edeltävälle hypylle kaikki sujuikin suht mallikkaasti :) Puomia edeltävälle hypylle yritin tehdä jotain wanna be jaakotusta ja Olga hyppäs sen suoraan eteenpäin eikä kääntyen kuten olisi pitänyt - kaarretta piisasi. Ja puomi... jos tekee treeneissä 99% nykyään pysäytyksenä niin kisoissa ei sitten millään. N. puolesta välistä käskytän istumaan ja neiti vaan jatkaa korvat luimussa, heh. Ok hidasti vauhtiaan lähes käynniksi mutta ei voinut pysähtyä ei sitten millään. Noooh, täytyykö sitä melkein 9 vuotiaana enää ihan kaikkea tehdä mitä ohjaaja käskee? Ei varmaan... Tulos 10, sitä en tiedä mistä tuo yksi 5 tuli, eli videota odotellessa voin vaan arvuutella.
Toinen rata oli hyppäri ja koska ensimmäisen radan jälkeen ei ollut mitään epäpuhtautta tms. havaittavissa päätin lähteä tällekin radalle.
Taas alku oli hankala, samanmoinen kulma kuin agiradassakin. Ai että ottaa päähän että en hanskaa tuollaisia, pöh. Pituuden jälkeisen esteen kuviot oli hyvin suunniteltu ja toteutus oli jotain aivan muuta, Olga kääntyi aivan erilailla kuin olin kuvitellut ja taisi olla jossain vaiheessa jo seläntakanakin... Mutta sain sovellettua muutaman "apua missä mä olen" -kommentin säestyksellä :) Tämän jälkeen olikin kaahotusta ja tiukan kurvinjälkeen muuri josta tuli palikat alas. Kummallista, edellisellä treenikerralla sama muuri ja Olga tiputti 4-5 kertaa ne palikat, mun nähdäkseni ilman mitään syytä. Me inhotaan sitä muuria, piste. Ja loppuradassa ei ollut mitään pahempia kommervenkkejä, kaarteita kyllä piisasi.... Tulos 5 ne tyhmät muurin palikat.


Niin ja kiitos vaan niille jotka huusi JUOKSE JUOKSE ;) hyvä että joku seuraa meidänkin säheltämistä.
Mutta summa summarum, olin enemmäin kuin tyytyväinen sunnuntain suorituksiin vaikka tuloksilla ei juhlittukaan. Olga <3

Uunituoreet videot tässä, kiitos tuhannesti Mari!
...ja karseeta katsottavaa hetkittäin, mutta välillä jo jotain aksaa muistuttavia piirteitäkin löytyy ;)
Agirata http://youtu.be/6uF-sLzkQwk
Hyppyrata http://youtu.be/mu_NiAWtVQU

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti