keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Kisaviikonloppu täynnä tunteiden vuoristorataa

Pitkästä aikaa koko viikonloppu kisoja, yes!
5.3.2016 Rinkeli oli ilmoitettu 3 agilitystarttiin JAUn uuteen halliin (olikin muuten hieno ja valoisa halli!) ja su 6.3.2016 Örkki puolestaan starttasi PORSKin rallytokokisojen AVOimessa luokassa.

Ensin agility :) Ollaanhan me 3 kertaa treenattu tänä vuonna joten miksi ei kisoihin ;) ehkä hieman tyhmää tai sitten ei. Treenit on kuitenkin mennyt ihan hyvin ja Rinkelistä on helpoilla radoilla saatu vauhtia jo ihan kivasti irti ja itsevarmuuttakin etenemiseen/esteiden poimimiseen on löytynyt.

Ensimmäinen rata oli hyppis ja hieman jännitti miten meiltä sujuu kepit (päätin kuitenkin että en auta vaan saa itse ne hakea) ja miten paljon vauhtia vedetään pois kun oli todella monta takaakiertoa radalla (ei sovi meidän vauhdinhakuun juuri nyt yhtään...).
Rata sujui hyvin pl. putkelta putkelle vienti jossa säästin omaa liikkumistani (tyhmää näin jälkikäteen ajateltuna ja nauhalta katsottuna...) ja huonolla ohjauksella sain toisesta putkesta ohi. Tämä hieman hajoitti pakkaa enkä saanut itsestäni enää sitä tarkkuutta irti ohjaamisessa mitä olisin toivonut -> tuli pari turhaa kaarretta... Positiivista taas oli se, että meille vaikea rengas onnistui täydellisesti!

Tulos siis 5vp

Toinen rata oli agilityrata ja varsinkin alku tuotti minulle haasteita rataantutustumisessa. Mietin ja pähkäsin miten ohjaan Rinkelin kepeille, suunnitelmana oli valssi mutta kas kummaa radalla en muistanut mitä piti tehdä ja missä ja kökköilin jotain -> tein takanaleikkauksen :) Se onnistui hyvin ja haki kepit loistavasti! Keppien jälkeen oli takaakierto, enkä edes ajatellut että Rinkeli voisi hakea esteen väärin päin kun kerta ohjaan takaa...meinasi käydä ohrasesti mutta ihmeellisten pelastelujen kautta selvitimme esteen oikein, aikaa tähän tosin tuhraantui useita sekunteja (ja olisi tuomari voinut antaa kosketuksesta vitosenkin...). Puomilla seisotutin ehkä turhaakin, mutta toivottavasti tästä seisotuksesta on jatkossa hyötyä ;) ja loppuakohden homma paranee kunnes sitten viimeisillä esteillä (putkella) sössin ohjauksen ja tulee kielto...plaah, mun moka. Rengas onnistui taas loistavasti, siitä olen erityisen iloinen :)

Tulos 5vp

Kolmas rata oli sekin agilityrata ja erityisesti muurin jälkeinen elämä ennen Aata ahdisti, miten mä ikinä taivun valsseihin...no päätin kokeilla :) ja toinen vaikea kohta oli kepeille vienti. Rataantutustumisessa vielä puhuttiin, että päällejuoksu olisi paras ohjaus mutta sen tulee oikeasti olla sitten ajoissa valmis jotta on mitään mahiksia onnistua...no eihän se ollut, mutta onneksi Rinkeli on kiltti eikä sinkoa joka ilman suuntaan mun ollessa edessä ;)
Radalla Rinkelistä näki, että ei ollut enää skarpeimmillaan kuten näkyi myös ohjaajasta. Valssit valui armottomasti ja olin ohjauksissa todella myöhässä + Rinkeli vapautti ihan itse itsensä puomilta...onneksi sentäs tassut oli kontaktilla! Positiivista tälläkin radalla rengas :) ja se että uskalsin lähteä tekemään minulle vaikeita ohjauksia.

Tulos 0/-6,03 LUVA ja 0-voitto <3

Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis ja voisin kisata vähän enemmänkin agia. Tämän tuomarin radat olivat mielestäni todella kivoja, ei liian helppoja mutta ei kohtuuttoman vaikeitakaan. Tuomarina kaikilla radoilla toimi Marja Lahikainen.
Toivottavasti päästään kesällä kunnolla tätä treenaamaan ja haave olisi, että sitä ennen saisimme sen viimeisen luvan - aika  näyttää.

Nollavoitosta saa tietty vähän herkkuja :) Bongaa kuvasta 3 possua ;)
Kisapvän saldo, 2 ohjaajan virhettä 2 ekalla radalla ja kolmannen osasin vasta ohjata oikein...
Lahjapossuista oli iloa koko porukalle, Olgakin intoutui suolistushommista <3

Sunnuntaina oli sitten Örkin vuoro ja Porvoon hallilla rallytokon AVOimen luokan startti. Kisaajia oli 19 kpl ja Örkki starttasi luokan viimeisenä.

Rata oli helpon oloinen ja vain 14 kylttiä mikä on mielestäni aika vähän. Silti jännitti lähdössä kuten aina ja kauhealla veivaamisella sain meidät lähtöasetelmiin :)
Örkki oli alkuun hieman jähmeä, mutta se varmaan johtui minun jännittämisestä. Selkeästi rentoutui kolmannen kyltin jälkeen - vai rentouduinko minä?
Hyvällä fiiliksellä maaliin ja sitten iloisen Pörden kalastelu remmiin. Matka kehänauhalle oli pitkä ja kehuin matkalla Örkki normaaliin tapaani, mutta sitten...1 askel ennen kehänauhaa Örkki sain ilopinkaisun ja kiskaisi täysillä eteenpäin -> remmi lipesi sormistani. Kutsuin koiran takaisin ja menimme häkeille. Häkeillä juttelin vielä seurakaverimme kanssa ja hän kehui kuinka täydellinen rata oli ollut ja kerroin lopun askeleesta tai mitä siis tapahtui askel ennen kehänauhaa. Hän vaan kommentoi että ei tuomari sitä varmaan nähnyt, syvällä sisimmissäni olin kauhuissani että menikö se hylätyksi vai ei...

Tulokset tulivat seinälle ja Örkin kohdalla luki AVO- eli hylätty. Ei siis AVO0 mikä tarkoittaa että pisteet alle minimin (70) vaan hylätty... Voin kertoa että tunteet oli siinä kohtaa aika pinnassa ja kiukulla itseäni kohtaan ei ollut mitään rajaa...
Kun kisakirjoja jaettiin pyysin kaveriani tuomaan meidänkin kisakirja, hän toi sen ja sanoi "älä nyt sitten viiltele ranteita..." Totta se oli, Örkki oli koko kisan ainoa radan täydellisesti virheettömästi suorittanut koira ja sitten 1 asken ennen kehänauhaa minä ansaitsen meille hylkäyksen. Kyllä, "viiltelin ranteita" tämän nähdessäni.

Örkki 100pistettä - Ina hylätty...
Nyt olen minäkin kokenut rallytokon sääntöjen "kohtuuttomuuden" tai kummallisuuden - se siitä 100pisteen suorituksesta ja luokkavoitosta, mutta voin vannoa että koskaan en tule enää pitämään remmiä muuten kuin 2 kädellä ja ranteen ympäri solmittuna ;)

Tässä vielä videolla Örkin täydellinen suoritus <3 Lopun askelta ei ole kuvattu, koska ei edes kuvaaja ajatellut että onnistuisin tämän vielä mokaamaan...

Nyt muutama päivä tapahtumasta näen meidät radalla enää vaaleanpunaiset tyllimekot päällä ja varvastossut jalassa :) kiitos tästä kuuluu Anne Talvitielle.

Mä ja mun Örkki - yhdessä <3