maanantai 23. helmikuuta 2015

Iloja ja suruja + paljon pentukuvia

Jottei ihan pelkillä söpöillä pennun kuvilla päästäisi jatkamaan niin päivitelläänpäs hieman kotona olevienkin tilanteita.

Örkki on saanut toimittaa tämän Rinkelin mammaloman ajan minun harrastuskoiran virkaa ja onkin suoriutunut siitä hienosti. Örkki 7,5v on oppinut agilityssä varastamaan lähdöstä, "puremaan" minua käsistä ja karkaamaan omalle remmille retuuttamaan kaulapantaansa....ja kuka vielä sanoo että ei se vanha koira temppuja enää opi :) Kisoihinkin ilmoittautuduttiin, mutta kun kysyin tuomarilta medi3 korkeuksista, sain aika yksiselitteisen kommentin että tapissa ovat. Emme siis startanneet. Nyt on uudet kisat tulossa, toivotaan että siellä olisi rimat max 40cm ja Pördekin pääsisi vähän kisoihin rallattelemaan :)
Tokopuolella ollaan oltu häiriötreeneissä ekaa kertaa ikinä ja häiriöt ovat olleet Örkille "hieman" liikaa. Esim. jos paikkamakuussa joku tuo namin nenän eteen niin tottakait se pitää syödä ;) Saimme myös juuri loistavaa palautetta/neuvoa meidän seuruupaikasta (jonka olen kokenut tuolle liian vaikeaksi) ja nyt uusi (oikea) paikka sopii myös Örkin kropalla paremmin. Kiitos Raila neuvoista ja treeniseurasta!

Mun iloinen aksakaveri
Olga on ollut erittäin leikkisä ja iloinen, suorastaan riehakas :) Örkki on täysin helisemässä kun mummokoiranen haluaa pikkaisen aina painia...
Olgan kanssa meillä oli myös Mevetissä maksatsekki ja sen tulokset olivat valitettavasti vähemmän positiiviset. Maksa-arvot ovat lähteneet nousuun ja Alat tällä hetkellä jo melkein 400 :( Elellään näillä lääkkeillä nyt vielä ja seuraavasssa tsekissä katsotaan mihin arvot ovat lähteneet menemään ja tehdään sitten lisää suunnitelmia jos tarvis.
Jos jotain positiivista niin eläinlääkärimme sanoi minulle, että ei ikinä uskoisi koiran olevan sairas jos ei näkisi veriarvoja. Mun Olga <3


Olga <3 the grand old lady <3
Peltoilua parhaan paimenkaverin kanssa :) Olga, Örkki ja Whimsy
Pakollinen kivipose <3
...toisilla vaan on laajemmat kaaret kuin toisilla...
Ystävänpäivä possut <3 <3
Ja sitten siihen iloiseen asiaan eli pentuihin :)
Rosemary kuvasi pentuja tyttärensä Lindan avustuksella näiden ollessa 6vko ja 4pvää vanhoja. Ja voi että mitä kuvia <3 Toiset oli ekaa kertaa ulkona ja hieman jännitti, nauttikaa kuva"saasteesta" sitä on paljon ;)

Kuumat rinkelit vauhdissa tai oikeammin tulivuoret :)
Hieman jännittää tämä kylmä, märkä ja liukas alusta...
Vaalea poika "posettaa"
Tutkimusmatkailija, aina ensimmäisenä uusissa paikoissa <3
Jaiks, mitä tämä alusta on missä pitäisi kävellä??
...täysii...
Este edessä vaatii suurta keskittymistä <3
Kylmää ja märkää, liukastakin vielä - jos vielä pääsen matalammaksi niin auttaisko?
Okei, seuraava haaste? Tää on ihan "piece of cake"
Puhuiko joku mulle? <3
Posetusta <3 ...vähän joutuu varpaita levittämään kun on liukasta...
...ja tassu nousee näin...keskittymistä vaativa laji tämä ulkoilu <3
Iiiik, missä mä olen??? Äitii....mut jessus kun on söpö pikkupoika <3
Selvisin!
Pikkaisen huolestuttaa just nyt <3
Etsintäpartio <3 <3 <3 <3
...vai tutkimusmatkailijat?
Tytöt <3 <3
Auttakaa...joku tarttu mun kieleen...
Mulle on sanottu että kannattaa tavoitella tähtiin :) <3
...yök, vieläkin vähän etoo tämä kylmä ja märkä alusta...
Kuka puhu meille? Ai ruokaa? Mitä sanoit?
Aika yök ;) ...voisin laittaa taskuun... <3
Kasvattajan takin sisällä on ihana lämmitellä <3
Tää olikin aika siistii, tää ulkoilu meinaan!
...pois alta risut ja männyn kävyt...
Aikas syötävä...<3
Nuo silmät, tähän heltyy tiukempikin tuomari tähän katseeseen :)
Voi käääk <3 <3 <3 <3 vasemmalta poika, tyttö, tyttö, poika
...ja vieläkö posetetaan? <3
On ollut hienoa seurata näiden pienten kasvua ja kehittymistä, vaikkakin vain näin etänä. Innolla odotan näkeväni mitä näistä tuleekaan isona :)

Olen saanut myös tuntea mitä olisi olla kasvattaja vaikka en sellainen ole enkä sellaiseksi todellakaan halua. Pentue on haukuttu/parjattu minulle etukäteen jo ennen syntymää ja tietysti myös syntymän jälkeen. Toivottavasti nämä ihmiset saivat mitä halusivat ja ovat tyytyväisiä itseensä. Minä ainakin pahoitin mieleni, jos sitä haluttiin.

Nyt keskityn Rinkelin kotiin saamiseen (enää 1,5vkoa, jeee!!!) ja sen jälkeiset treenisuunnitelmatkin ovat kovaa vauhtia jo selviämässä. Riippuen miten juoksut tästä lähtevät käyntiin on ohjelmassa myös sterkkaaminen. Mutta ihanaa saada taas se oikea harrastuskoira kotia <3 vaikka Örkki onkin paikannut paremmin kuin hyvin Rinkeliä treeneissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti