tottelevaisuus lydnad obedience gehorsam oboedientia

Eli TOKO se on meidän juttu tällä hetkellä ja sitä tässä nyt sitten pohditaan pohjamutia myöden :)

No miten staffi ja toko sopivat yhteen? Hyvin, kunhan muistaa pitää huumorimielen mukana ja tehdä hommia vähemmän totisella fiiliksellä.

 Päästyämme Rinkelin kanssa HSKH:n tokon tehoryhmään, on meidän tokoelämässä alkanut ihan uusi sivu – ja heti päästiin ruotimaan minun virheitäni ohjaajana ja niiden vaikutuksia koiran=Rinkelin suoritukseen.



Paikkaistumista HSKH:n tokoleirillä Kunkkulassa

Ensimmäisenä seuraaminen, saimme sen hajalle heti ensimmäisinä treenikertoina. No mitä olin tehnyt väärin? Rinkelin seuruu oli erittäin aktiivista ja paikka oli oikea, mutta…minun katseeni oli alaviistoon vasemmalle eli tietämättäni tuin Rinkeliä katseellani koko ajan.

Nyt kun katse suunnataan sinne minne pitääkin = eteenpäin (toki hieman alaviistoon) ei Rinkeli saa katseestani enää tukea seuruupaikkaan. Tämä on aiheuttanut hirvittävän epävarmuuden seuraamisessa ja tällä hetkellä liike on rikki ja pyrimme korjaamaan sitä askel askeleelta. Katsotaan missä vaiheessa saamme tämän erittäin tärkeän liikkeen kisakuntoon, toivottavasti vielä vuoden loppuun mennessä. Mutta nyt vastuu paikasta on siirretty koiralle.

Kontaktia tokoleirillä

Palkkaaminen, sen oikea-aikaisuus ja fiilis– tässä on minulla vielä opiskeltavaa! Mistä palkkaan ja millä – kuinka nopeasti ja millä fiiliksellä palkka tulee, näitä asioita saan jumpata vielä paljon. Paljon suullista kehua, lelua ja namia – oikea-aikaisesti :) ja homma toimii! Uskallusta heittäytyä palkkaustilanteeseen ja näyttää Rinkelille rehellisesti myös omalle kehonkielellä ja kehuilla kuinka taitava pieni tokokoira minulla onkaan <3 Kun uskallan rehellisesti hieman överiksi pistäen kehua, on tulokset ja oppiminen ollut huimaa.

Palkkaa palkkaa palkkaa!!! Ja onneksi vähän edes irtoaa hymy :)

Tästä esimerkkinä ruutu mitä olemme vasta alkaneet työstämään. Minulla oli suunnilleen ajatus miten sen haluan tehdä mutta loppuun asti hiotut kriteerit puuttuivat, enkä myöskään osannut palastella tekemistä tarpeeksi pieniin osiin. Nyt on vauhtia (motivaatio kohdillaan!) ja paikkakin kohtalaisesti tiedossa (vielä osittain targetti käytössä, mutta häivytys meneillään). Seuraavana projektissa saada seis-käsky toimimaan. Ajatuksena työstää sitä seuraavasti ruutuun juoksu – ent targetin paikalla naks – seis – yes – palkka  :) ja bileet jos onnistuu!

Hieno stoppi, mutta missä se palkka on?

Noutaminen, tunnistusnouto, ohjattu nouto – miten tämä voikaan olla vaikeaa. Ja ongelmana puhtaasti se, että en ole osannut alusta alkaen pilkkoa liikkeitä tarpeeksi pieniksi palasiksi. Ongelmana on epävarmuus ja sitä kautta hitaus, olen onnistunut saamaan kaikesta noutamisesta hitaita ja epävarmoja liikkeitä vain sen takia että olen koittanut tehdä suoraan kokonaisia liikkeitä – iso virhe! Nyt sitten korjaillaan ja palastellaan näitä asioita, voi kuinka kaikki olisi ollutkin niin paljon helpompaa, kun olisin osannut opettaa asiat erillisinä palasina.

Palasia mitä nyt tehdään on pito, miten pidetään kapulaa ja millä fiiliksellä. Tulee olla aktiivinen, kuitenkaan yhtään pureskelematta. Ollaan aloitettu n. 0,1 sek pituisesta pidosta ja nyt osataan pitää jo useampi kymmeniä sekunteja hieman häirittynäkin. Tämä on perustyö jonka seuraavan koiran kanssa meinaan jo aloittaa hyvissä ajoin. Toinen palanen on vauhti mennessä ja paluussa. Ei perusasennosta lähetyksiä ja kun palautus on vielä laukalla niin lelu ja bileet! Tähän tietenkin heti poikkeus eli tunnari, tässä tulee mielen olla rauhallinen ja tarkkaavainen. Tehdään pääosin namilla palkaten ja vähemmän bilettäen mutta kuitenkin runsaalla suullisella kehulla.

Metalli oli vähän ällö...

Kyllä meillä vauhtiakin välillä löytyy...

...mutta kovin on totisella ilmeellä vielä.

Fiilis treeneissä, alussa treeneihin mennessä – treenien aikana – treenien lopussa se on meillä tällä hetkellä työn alla ja nopeasti olemme saaneet tästä jo hyviä kokemuksia. Panostan paljon siihen nykyään että treenit on suunniteltu etukäteen. Pyrin tekemään tarvittavat kuviot valmiiksi kentälle meitä odottamaan. Jokainen kentälle meno ja liikkeiden väli on hallittu – pois lukien ne bileet jotka tarkoituksella on hieman överit ;)

Olinkohan mä varmasti hyvä, tuumii Rinkeli <3

Lisäksi pyrin panostamaan myös siihen, että treenit loppuvat kun meillä on vielä kivaa – toistaiseksi olen tässä onnistunut ja minulla on joka treeniin lähtiessä villi pieni viidakon eläin joka oikein odottaa koska päästään hommiin <3

Kuva aksatreenin jälkeen mutta tähän samaan fiilikseen pyritään tokossakin!

Huh, onpas tämä vaikeaa yrittää analysoida omia tekemisiään tokon suhteen…jospa tämä riittäisi näin ensimmäisellä kerralla  ;)

Lokakuinen lenkkiporukka <3
Olga, Örkki, Rinkeli, Joonatan, Solo, Leya ja Whimsy